Christmas gift wishes

1. Pitkähihainen pusero 29.99e   2. Jeggingsit Super Skinny High 19.99e

3. Trikoopyjama 14.99e   4. Korkeapohjaiset tennarit 19.99e H&M

Joulu alkaa lähestymään ja joitakin lahjatoiveita on alkanut mieleen tulemaan. Oikeastaan päälimmäisenä toiveena on uusi sänky, mutta on ymmärrettävää jos en sitä saa. Perheessä kun sattuu itseni lisäksi olemaan neljä muuta lasta, jotka ovat kaikki minua nuorempia. 

1. Pitkähihainen pusero olisi hauska, koska olkapäät jäisivät paljaiksi. Kaula-aukko epäilyttää kyllä hieman, en ehkä osaisi käyttää noin "ylös" tulevaa paitaa. 

2. Housut tulevat aina tarpeeseen, mutta jos joku muu ne ostaa niin se ovat yleensä väärän kokoiset. Ehkä ratkaisu olisikin se, että äiti tilaisi ne ja kysyisi koon minulta. Voisin sitten leikkiä, että en ole koskaan edes kuullut jousuista mitään jos ne paketista paljastuisivat.

3. Pyjama on tarpeellinen ja musta väri käy kaikkiin vaatteisiin. Eikä kukaan muu juuri edes nää millä vaatteilla sitä tulee yöllä nukuttua, mutta itse pitäisin ainakin tuollaisesta pyjamasta.

4. En omista yksiäkään korkeapohjaisia tennareita, mutta olen kyllä niiden hankkimista miettinyt jo kauan. Kuvio joka kuvassa näkyy on mielestäni kiva ja mustavalkoinen värityskin on kiva.

 1. Nike Leg-a-see-logo-trikoot 27.50e   2. Adidas Is tee - juoksupusero 29.95e

Olen päättänyt saada itseni taas suhteellisen hyvään kuntoon kesään mennessä, joten juoksuhousut tulisivat tarpeeseen. Oikeastaan lenkkaritkin tulisivat tarpeeseen, mutta talvella maaseudulla on vaikea lähteä lenkille. Kun koulu loppuu on hämärää ja tiet voivat olla auraamatta pitkälle iltaan, katuvalojakaan ei missään lähellä ole, joten salille sitä kai olisi talveksi hyvä mennä.

Nike Free 5.0 -juoksukengät 92.00e

Mitä te toivette joululahjaksi va toivettoko mitään? Ja missä aiotte joulunne viettää? Ihan vain kotona vai sukulaisilla, vai ihan jossain muualla? 

Yes, I have a boyfriend

Miksi hän ei tahdo nähdä minua?
Eikö hän pidäkään minusta?

En tarkalleen tiennyt mitä tunsin, vaikka sanoinkin monelle, että tämä tuntuu oikealle. Tämä tuntui joltakin niin suurelle, että se pelotti minua. Se ei ollut sellainen tunne, että pitää piiloutua. Se oli enemmänkin epävarmuutta itsestäni ja siitä että onko oikein tuntea toista kohtaan mitään, vaikka koskaan ei ole nähnyt?

Puhuttiin kesästä, silloin me näkisimme ensimmäisen kerran. Silloin saisin halata häntä, sillon näkisin hänet. Aika tuntui niin pitkälle, se oli kuin ikuisuus, joka ei liikkunut eteenpäin millään. Tet oli suoritettava ja paikaksi valitsin tietenkin tallin. Kaikki sieltä olivat jo tuttuja ja työkin oli niin tuttua, että mitään ei tarvinnut opetella. Syysloma koitti ja se oli tilaisuus nähdä, mutta sitten hän sanoikin, että ei pysty siihen. Se oli isku vasten kasvoja, se sattui enemmän kuin sen olisi pitänyt.  Se että hän sanoikin, että ei tahdo nähdä niin pian sai pienen epäillyksen nousemaan: Tahtoiko hän edes nähdä minua? 

Oliko minussa sittenkin jotakin vikaa? 

Olinko sanonut jotakin, joka sai hänet epäröimään?  

Eikö hän pitänytkään minusta, vaikka sanoi niin?

Hyväksyin asian, hän ei tahtonut nähdä minua. Koitin olla iloinen, vaikka olin hajonnut sisäisesti. Oli surkea olo, oli petetty olo. Kaiken sen keskellä eli kuitenkin pieni toivo, ehkä hän muuttaisi mieltään.. Hän muuttikin ja 19.10  oli se päivä kun katson häntä viimein silmiin. Hänen kätensä tarttui omaani ja hänen poskensa oli kiinni omassani. Hän oli siinä aivan vieressä, aivan kiinni minussa ja minua pelotti enemmän kuin koskaan. 

"Rakastan sinua."

Hän käänsi katseensa pois kun katsoin suoraan silmiin. Hänen kätensä pitivät minusta kiinni ja siinä oli hyvä olla. Siinä oli turvallinen olla ja se kertoi sen, että luotin häneen. Hän ei tekisi pahaa tai satuttaisi koskaan minua, hän tahtoi minulle hyvää ja niin minäkin tahdoin hänelle. Ilta oli aivan liian lyhyt, mutta sekin riitti. Tulisi vielä monia iltoja sen jälkeen ja siitä me kumpikin olimme varmoja.

 Voin sanoa, että olen onnellinen. Olen onnellinen, että nyt kun menen iltaisin nukkumaan kuulen sanat "Hyvää yötä." Olen niin onnellinen siitä, että minulla on poikaystävä, joka rakastaa minua juuri tällaisena kun olen. Olen niin ylpeä hänestä, sitä moni ei ymmärrä, mutta olen ylpeä, että hän uskaltaa kertoa minulle asioita joita ei mielellään muille kerro. Ja mikä parasta olen niin onnellinen, että juuri hän tekee minut onnelliseksi.

Yes, I'm happy

Hupsis.. Olen unohtanut kokonaan päivitellä tätäkin paikkaa. En voi sanoa edes, että minulla olisi ollut kauhea kiire, koska ei ole ollut. Koulussa nyt muutamia kokeita ollut, mutta muuten aika onkin sitten mennyt vain puhelimen ääressä. Sain nyt kuitenkin viimein itseni raahattua koneelle ja olen erittäin tyytyväinen siihen.

On tapahtunut paljon asioita joista olen äärimmäisen onnellinen tämän kahden kuukauden aikana. Joulukin on ovella ja sen jälkeen koittaa jo uusi vuosi. Uuden vuoden jälkeen on syntymäpäivät ja matka tiedossa Vantaalle poikaystävän luokse.

Vaikka on tapahtunut paljon ja joitakin asioita minun pitää vielä miettiä enemmän, olen todella onnellinen että olen nyt tässä tilanteessa. Minulla on kaikki mitä toivon. Tiedän minne haen kouluun, missä tulen asumaan koulun ajan, poikaystävä ja koulussakin menee hyvin. En voisi olla yhtään onnellisempi.