Maanantai

Lupaan kertoa sinulle kaiken,

mutta juuri nyt minulla ei ole kerrottavaa.

Voitteko uskoa, että kohta on joulukuu? Kohta pitäisi olla lahjat valmiina ja tavarat pakattuna.. En vielä edes tiedä mitä keksin Peterin vanhemmille lahjaksi tai mikä ehkä pahinta, en tiedä mitä antaa Eevalle lahjaksi. Onneksi se jouluaatto ei ole ihan ensi viikolla vielä, niin on aikaa vaikka kutoa muutamat villasukat tao lapaset.

Kuulun ehdottomasti niihin ihmisiin, jotka suorastaan rakastavat joulua. Valot, leivoket, kuusen koristelu, kelkalla ajo, lahjat, kynttilät ja perheen kanssa vietettävä aika, siitä se joulu koostuu. Tämä vuosi eroaa muista sillä tavalla, että en asu enää kotona. Menen jouluksi kuitenkin kotiin, koska tuntuu vakealle edes ajatella, että olisin joulun jossakin muualla. Ensi vuonna en joulua kotia mene kuitenkaan viettämään, mutta siihen onkin niin pitkä aika, että sitä ei vielä tarvitse edes ajatella. Joulusta enemmän sitten joulukuussa.

Maanantait ovat vaikeita päiviä. En jaksaisi herätä, nousta sängystä ja lähteä odottamaan bussia, mutta on pakko. Onneksi päivä ei ollut pitkä ja pääsin jo puolen päivän aikaan lähtemään kotia. Kotiin pääsyn jälkeen olen vain maannut sohvalla. Pää on hieman kipeä ja siihen päälle on vähän paha olokin. Paha olo nyt toki oli jo aamulla, mutta päänsärky tuli vasta myöhemmin. 

Sain sentään jotakin aikaiseksi. Varasin ajan lääkärille ja opettelin ruotsia. Niiden lisäksi tein joululahjoja ja mietin, kuinka jaksan herätä huomena kouluun. Onneksi koulu alkaa vasta puolen päivän jälkeen ja loppuu neljältä. Huomena jos sitä jaksaisi lähteä lenkkeilemään Watsonin kanssa, vaikka ihan lyhyt lenkki vaan, mutta sekin voisi piristää kummasti.

Miten teidän viikko on lähtenyt käyntiin?

Höpöttelyä

"Meetkö naimisiin mun kanssa?"

Istun sohvalla ja katson Toisenlaisia Äitejä Ruutu.fi:stä. Tuntuu pelottavalle kirjoittaa pitkän ajan jälkeen. Mietin tässä samalla, että elämä on aika hyvin. Kesä oli ja meni, ja sen mukana elämään tuli uusia asioita. Tein puolet kesälomasta töitä ja toisen puolen olin Peterin luona. Kävin viikon lomalla Virossa ja seikkailin pitkin Vantaata, Helsinkiä ja Espoota. 

Nyt kun syksykin on jo kääntynyt talveen ja joulukin on ovella mietin kaikkea taivaan ja maan välillä. Voin sanoa suu hymyssä, että olen juonut syksyn aikana enemmän teetä, kuin koko elämäni aikana. Teen lisäksi olen hoitanut ja lenkitänyt koiria enemmän kuin moneen vuoteen. Syy siihen on kyllä hyvinkin yksinkertainen, satun asumaan talossa jossa majailee kaksi koiraa, jotka tarvitsevat hoitoa ja lenkkeilyä. Oikeastaan vain Watson on lenkeille päässyt, koska Helmi ei oikein ole "lenkkikoira", vaan enemmänkin se kodin nukkuva vahti. 

Syksy on koirien lisäksi tuonut mukanaan uuden koulun ja uuden asuinpaikkakunnan. Muutin kesällä Lohjalle koulun takia. Muutin pois kotoa ja nyt asun ainakin hetken tädin luona. Peterin kanssa on puhuttu, että intin jälkeen yhteen muutettaisiin. Se kuulostaa omaan korvaan oikein hyvälle, sillä sitten olisi koulu melkein ohi ja elämässä muutakin kuin koulu. Ja koulun jälkeen on aikaa sitten enemmän kaikelle muullekin. Jos vaikka perheenlisäystä tulisi.

"Rakastan sinua ja tiedän, että sinäkin rakastat minua."

Miten teidän syksy/talvi on lähtenyt käyntiin? Tuliko syksyllä muutettua uudelle paikkaknnalle tai vaihdettua koulua?