Maanantai

Lupaan kertoa sinulle kaiken,

mutta juuri nyt minulla ei ole kerrottavaa.

Voitteko uskoa, että kohta on joulukuu? Kohta pitäisi olla lahjat valmiina ja tavarat pakattuna.. En vielä edes tiedä mitä keksin Peterin vanhemmille lahjaksi tai mikä ehkä pahinta, en tiedä mitä antaa Eevalle lahjaksi. Onneksi se jouluaatto ei ole ihan ensi viikolla vielä, niin on aikaa vaikka kutoa muutamat villasukat tao lapaset.

Kuulun ehdottomasti niihin ihmisiin, jotka suorastaan rakastavat joulua. Valot, leivoket, kuusen koristelu, kelkalla ajo, lahjat, kynttilät ja perheen kanssa vietettävä aika, siitä se joulu koostuu. Tämä vuosi eroaa muista sillä tavalla, että en asu enää kotona. Menen jouluksi kuitenkin kotiin, koska tuntuu vakealle edes ajatella, että olisin joulun jossakin muualla. Ensi vuonna en joulua kotia mene kuitenkaan viettämään, mutta siihen onkin niin pitkä aika, että sitä ei vielä tarvitse edes ajatella. Joulusta enemmän sitten joulukuussa.

Maanantait ovat vaikeita päiviä. En jaksaisi herätä, nousta sängystä ja lähteä odottamaan bussia, mutta on pakko. Onneksi päivä ei ollut pitkä ja pääsin jo puolen päivän aikaan lähtemään kotia. Kotiin pääsyn jälkeen olen vain maannut sohvalla. Pää on hieman kipeä ja siihen päälle on vähän paha olokin. Paha olo nyt toki oli jo aamulla, mutta päänsärky tuli vasta myöhemmin. 

Sain sentään jotakin aikaiseksi. Varasin ajan lääkärille ja opettelin ruotsia. Niiden lisäksi tein joululahjoja ja mietin, kuinka jaksan herätä huomena kouluun. Onneksi koulu alkaa vasta puolen päivän jälkeen ja loppuu neljältä. Huomena jos sitä jaksaisi lähteä lenkkeilemään Watsonin kanssa, vaikka ihan lyhyt lenkki vaan, mutta sekin voisi piristää kummasti.

Miten teidän viikko on lähtenyt käyntiin?